Fooftere e nder Aduna keewɗo dille

Mita Duran saŋkinooma. Oo suka debbo winndiyaŋke jaarateeɗo e duuɓi 24 jeyaaɗo leydi Endonesi teɓɓiti tan yani e taabal makko. E ko addi bone?

Mita liggotonoo ko e fedde saroore ɓataakeeji ɗo golle keewɗe ngoni, ɗo joomum ɗaminaa yoo waɗ ko heewi. Hade saŋkaare makko, o haaliino ko fayti e tampere makko to gollorgal makko to: “Oo jamma waɗata laawol jeetaɓol e balɗe jeetati deggondirɗe mbeɗa nawa coktirɗe gollorgal ɗe to gollorgal to.... Mi wuuraani.”

O tuugninoo ko e njaram kaaɗɗam hono kafe Asinaaɓe biyeteeɗe Krating Daeng, ko tuubakooɓe mbiyata ko Red Bull. Winndannde makko wattandiinde ko hono nih, “waktuuji 30 e nder golle tee haa jooni mbeɗa tiiɗi.” Caggal ɗuum, o boɓɓii e taabal makko, o hawri e lajal.

E ko addi bone? Mita saŋkii sabaabu nde liggeewi ɓurtuɗo.

Hannde ɗoo, heewɓe e meeɗen ina keewi golle. Jamaanu o ina duɲa men e liggaade no feewi, daɲa no feewi, sooda haa heewa. Geɗe keewɗe ina leepta en, hono jiiɓru, waasde ɗoyngol, e hakkille dillude.

Heɗen mbaawi waasde warde koye men hono no Mita Duran nih, kono nguurndam ina waawi sattirde en no feewi. Mbela ko ɗum ɗoo Geno fodani en? Kaŋko woni Dokkoowo Deeƴre o. So en liggiima haa en ɓurtinii, mbela heɗen ndaɲa deeƴre? Muk!

So tawii en liggiima haa en taƴii, tawata ko en njejjitii ko Geno o yiɗi yoo en ciftor. Ƴeewen ko o haali ko fayti e fooftere.

Ɲoƴƴude e helmere «Fooftere»

Geno ko jom Moƴƴere e jom Yurmeende. Homo anndunoo innam aadee en ina cokli waktu ngam ɓeydude semmbe e ɓalli maɓɓe, e haqqillaaji maɓɓe, kay e ruuhuuji maɓɓe, hono no noddirgel walla ordinateer nih. Ko ɗuum waɗi, nelaaɗo Muusaa winndi yamiroore Geno:

Siftor ɲalawma sabbat o, ngam sennude mo. A golloto balɗe jeegom, mbaɗaa golle maa fof. Kono ɲalawma jeeɗaɓiijo o, ko sabbat Joomiraaɗo Geno maa. Hay gollal gootal a waɗataa e oon ɲalawma (ɗum ittaa ko e taƴre aranere e deftere seniinde he, wiyeteende Tawraat: Fergo 20: 8—10).

Ndee yamiroore Geno nde waklotaako muk nde ina wiya en yoo en ciftor ɲalawma jeeɗaɓiijo o. E ɗemɗe keewɗe e aduna he, oo ɲalawma jeeɗaɓiijo baɗiraaɗo ngam fooftere wiyetee ko “Sabbat.” E ko taki Geno yamirde en yoo en ciftor mo? Sabu homo anndi yejjitde ko caɗeele mooltanaaɗe e innam aadee en, fuɗɗoraade e Aadama. En potaani yejjitde jamirooje Geno, sabu ko so en ciftorii mo kaŋko e jamirooje makko tan mbaawaten reeneede e yahdu men e laawol portingol ngol.

Kono ko taki ɲalawma Sabbat o wonde ɲalawma keeriiɗo? Geno wi’i en,

Ngati ko e balɗe jeegom Joomiraaɗo waɗi leydi e asamaan e geej, e kala ko woni e mum’en; kono o foofti ɲalawma jeeɗaɓiijo o. Ko ɗuum waɗi, Joomiraaɗo barkini ɲalawma Sabbat, senni ɗum (Fergo 20: 11).

Ɲalawma Sabbat siftoranat en wonde ko Joomiraaɗo woni Tagɗo o. Won yimɓe mbi’i tawde Joomiraaɗo hortotaako, o soklaani fooftaade e ɲalawma jeeɗaɓiijo o. Kono Joomiraaɗo fooftoraaki sabu hortaade; o dartin golle makko ngam waɗde baŋŋe tuma keeriiɗo haa mbaawen fooftaade heen.

Joomiraaɗo yi’i wonde ɲalawma fooftere ko huunde moƴƴere e innam aadee en. O waɗi ɲalawma jeeɗaɓiijo o Sabbat, woni fooftere walla dartingol golle. Hono noon, ɲalawma jeeɗaɓiijo e yontere kala ko ɲalawma keeriiɗo ngam «dartingol» golle. Heɗen poti fooftaade e golle, e kala ko haanaani waɗeede e nder ɲalawma kuurɗo haa mbaawen siftorde Joomiraaɗo o, njaaren mo.

Mbela wonaa huunde welnde so tawii mawɗo golle maa walla jaŋnginoowo maa wi’i ma yo a foofto? Eey, ko ɗuum tigi Geno yamiri! Jettooɗe ngoodanii Geno! E goonga, ko o jom yurmeende!

Sennude ɲalawma Geno

Sabbat ko ɲalawma ceniiɗo mo yimɓe aduna ɓee fof. Gooŋɗinɓe Geno tagɗo gooto o teddiniino mo ko juuti gila hade Yahuuda’en, Masiyaŋkooɓe, Lislaamuyaŋkooɓe, Budist’en, walla Endo’en woodde. E goonga, o rokkanooma innam aadee’en fof nde aduna tagaa nde. Aadama e Hawwaa teddiniino Sabbat o, te Geno meeɗaa rokkude en yamiroore yejjitde ko o wi’i yo en ciftor ko.

Kono ko ɓuri heewde, ɲalawma Sabbat o yejjitte tan. Nulaaɓe ɓee ndeentiniino Yahuuda’en ɓe wonde Geno maa addu boomaare e dow maɓɓe so ɓe njejjitii Sabbat o. Ɓe mbattaani hakkille e ko ɓe ndeentinanoo ko, ndeen noon Yerusalem yanaa, boomaa haa boni, ɓesnguuji maɓɓe ndahaa. Masiyaŋkooɓe ne njejjitii Sabbat o, lomtini ɗum ɲalawma Alet mo ngannduɗaa ina luunndii jamirooje Joomiraaɗo. Lislaamuyaŋkooɓe ndentat njuula e ɲalawma Aljumaa kono njejjitii heɗen poti fooftaade e ɲalawma jeeɗaɓiijo he, nguuren e ɗooftaare Tagɗo haa timmi o.

E ko taki ina way no aduna oo fof ina yejjita oo ɲalawma paayodinɗo? Mbela ina woodi sabaabu bonɗo caabiiɗo ngol jejjitgol mooltanaangol?

Yeesu Almasiihu o reentinii en e semmbe adunayaŋkeejo mo Ibiliisa huutortoo ngam ruŋkitinde hakkillaaji men Tagɗo en o. Miliyoŋaaji maa puunte haa teddina ɲalawma Sabbat fenaande o. So Ibiliisa waawii waɗde haa njejjiten ɲalawma Tagɗo o, o yaakorat maa en njejjit Tagɗo o e hoore mum. Kono noon, so en teddinii Sabbat goonga e goonga o, en kollirat ɗooftogol men Tagɗo men o, cummben e dokkal fooftere, deeƴre, e jam.

Naatande fooftere Geno

Annabi Muusaa winndiino wi’i “Joomiraaɗo o barkini ɲalawma jeeɗaɓiijo o” (Lasli 2:3). Mbela haɗa hortii, tampuɗaa? Barke ina woodi e fooftere ɲalawma Sabbat!

Mita Duran, winndiyaŋke jeyaaɗo leydi Endonesi, maayiino sabaabu nde tampere golle—kono aan a fotaani. Geno ina noddu ma yo a ar ndartinaa golle ma yontere fof, meeɗaa barke Sabbat.

So on njiɗii ɓeydude ganndal e ko fayti e hono Joomiraaɗo okkirta en fooftere, deeƴre, e cellal, hoɗon mbaawi jokkondirde e amen e toŋngoode wonnde nde e caggal ooɗoo kaayit.