Hol no Joomum Miijonortoo Hoore mum

Min njottii dow haayre wiyeteende Gunung Datuk caggal nde min ƴeeŋi ko juuti. Min njooɗii miin e sehil am keso, Adzak, ngam yeeɓde geɗe gonɗe ɗee dow toon. Ɓooyaani tan, yeewtere amen ɓaartii e geɗe diineyaŋkooje.

“Miin mi miijonto hoore am,” Adzak wi’i. “Mbeɗa jogii yiyannde hoore am ko fayti e geɗe aduna.”

“Eey goonga,” njaabiimi. “Mi nanii sagataaɓe Malesinaaɓe heewɓe ina mbiya ko miijontooɓe koye mum’en.”

Adzak hokkitii jaleeɗe. “Heɗen poti miijanaade koye men. Ko wonaa ɗuum jiiɓru ina heewi. Ina waawi haaŋɗinde ma nih.”

“Kono hol no ɗum wayata noon so a hooti galle?” naamnii mi mo. “Ɗoo e leydi Malesi, sagataaɓe heewɓe ina mbiya ko miijontooɓe koye mum’en, kono so kooti galleeji mum’en, gooto fof ina ɗaminaa e mum ɗooftaade aadaaji Lislaam walla Budist en.” “E ko mbiyataa jiknaaɓe maaɗa?”

“Mi wiyataa ɓe hay huunde,” Adzak jaabii. “Mi waɗat ko ɓe njiɗi ko tan. Mbeɗa waawi miijanaade hoore am, kono mi haaɗnat ɗum e am tan.”

Mbela miijanaade hoore mum ko huunde faayodinnde?

Won nokkuuji e aduna he, jogaade miijooji ɗi njaadaani e ko woɓɓe ɓee miijotoo ko ina waawi addande joomum caɗeele e renndo he, riiweede e liggeewi mum, walla nih wareede. Miijanaade hoore mum won nde hulɓintoo. Kono mbela ko huunde faayodinnde?

Aduna men o ina heewi miijooji moƴƴi e miijooji bonɗi. Geɗel balloyel tigirigi haa joomum waawa seerndude ko moƴƴi e ko boni, ko durnude miijo e yeewtude e majjum. So a soodi geɗel tiiɗngel coggu—hono kaŋŋe, uranteeri, walla noddirgel—a yoɓataa tan nawaa ɗum galle. A ƴeewndoto ponndaa ngel e geɗe goɗɗe ɗe woɓɓe peewndi haa njenaneɗaa e goonga cooɗɗaa ko huunde moƴƴere. Miijooji ne ko hono noon poti ƴeewtireede.

Jiiɓru ina heewi e aduna he, tee ɓurat bonde so yimɓe etiima wiyde ko alaa e sago maa woɓɓe ɓee njaɓa miijooji mum’en jiiɓiiɗi. Padee mi siimtana on loŋnginoore faayodinnde. E nder deftere ɓooynde wiyeteende “Peeɲɗi Yeesu Almasiihu,” loŋnginoore wootere ina toon siimtoore holno leɲol gootol etorinoo waɗde alaa e sago miijooji mum’en jiiɓiiɗi e dow woɓɓe ɓe. Nde wi’i, “Nde yanii! Babilon sahre mawnde nde yanii, sabu nde manndilinii dowlaaji fof nguleeki fijirde mayre” (Peeɲɗi 14:8).

Ɗii koŋnguli cuuɗiiɗi mettaani faamde. Babilon ko sahre ɓooynde wondunoonde e ɓayre, kono innde mayre firti ko «jiiɓru.» Ndee sahre «yanii» wonaa sabu honde jiiɓii kono ko sabu salaare mayre ruŋtaade jiiɓru ndu. Nde hoomtii dowlaaji ɗii fof haa ɗi njanti e fijirde mayre—ɗuum firti, jamfaade Geno e jillondirde goonga e fenaande nder dewal. Ɗii miijooji fenaande njaɓaa tee ngooŋɗinaa. Loŋnginoore fayde e «Babilon» haalata ko ko fayti e dental gooŋɗinngal juumre ina etoo naatnude yimɓe fof e nder ndeen juumre alaa e sago.

Peeɲɗi Yeesu Almasiihu loŋnginiino ɗum maa waɗ e tuma meeɗen. Ina waawi tawa aan a seedtiima ɗum ɗo. Mbela ina woodi yimɓe wiyooɓe ko gooŋɗinɓe Geno tawa ina njogii miijooji ɗi ndewaani laawol? Mbela aan e hoore maa haɗa waɗa ɓerɗe ɗiɗe heen sahaaji?

Eey, ko ɗuum waɗi miijanaade hoore mum ina waɗi nafoore no feewi.

Holno neɗɗo Miijonortoo Hoore mum

Yimɓe heewɓe ina njonaa rewde laawol ngol ɓe tawri jinnaaɓe maɓɓe ngol. Ɓe ndurnataa miijo ko fayti e ko ɓe ngooŋɗini ko. Ɓe ndewat e finaa tawaa to baŋŋal diine tawa ko ɗum bolle puuyɗe walla nih ko ko halkata ɓe. Heen sahaaji, hay ardiiɓe ɓee to baŋŋal diine, fotɓe hollude en laawol fayde e Geno, ina ngoni e juumre mawnde wondude e puunti.

Hol no njiitirten goonga? Mbeɗa wiya en yoo en ngooŋɗin annabaaɓe ɓe. Ko taki? Sabaabu nde ɗeeɗoo geɗe tate:

1. Annabaaɓe ɓee ina kolla ganndal kaawningal e ko aroyta. Annabi Daɲel loŋnginiino wonde Erop maa ummoyo heewa semmbe haa laamoo dowlaaji aduna ɗii fof, ɗi ngona e njiimaandi mum. Yeesu Almasiihu ne loŋnginiino wonde Yerusalem maa yane firtee haa firto e hitaande 70 caggal jibineede Iisaa. Annabi Muusaa loŋngini taarika Ismaila haa timmoode tuma nde.

2. Annabaaɓe ɓee kollirii ganndal keeringal ko fayti e cellal. Annabi Muusaa, duuɓi 3.500 hade jooni, famminiino hono neɗɗo berirtee so wondii e ɲaw walla debbo jiiɗo ella mum, hono tuundi reentirtee e hono kaake kuutorteeɗe laɓɓinirtee. O seerndi jawdi ndagiindi e jawdi ndi dagaaki. Tee o wi’i en woto en ɲaam ƴiiƴam walla ɓellere so heɗen ɲaama teew dagiiɗo o. Hay hannde, ɗooftiiɓe ɓee jamirooje makko ko fayti e ɲaamdu e yardu ina ɓeydanee duuɓi 15 e nguurndam mum’en haa ɓura heddiiɓe ɓee.

3. Geno ina jaaboo ɲaagule gooŋɗinɓe fawɓe hoolaare mum’en e makko, njaɓi annabaaɓe ɓe o neli ɓe. 

Binndanɗe annabaaɓe ɗee ina heewi ko kollata en—kono ngam fecceede heen, heɗen poti ekkaade miijaade tigirigi, ƴeewtoɗen ko ngooŋɗinɗen ko, njuuynitoɗen ɲiiɓogol men e gooŋɗinal. Miijaade ko geɗal paayodinngal e diine goonga e goonga.

Jooni noon, so en njuuynitiima haa en njiytii juumre, e ko potɗen waɗde? E fuɗɗoode ina waawi nanndude e goonga. Kono so en njokkii yuuynitaade, puɗɗoɗen yiide caɗeele e ngoon miijo. 

Goonga e fenaande njaadataa. Goonga meeɗataa majjinde hay gooto so yuuynitaama ko moƴƴi. So en ɓeydiima yuuynaade, en ɓeydoto yiide goonga. 

Gooŋɗinɓe ina poti wonde yimɓe ɓurɓe haqqolinde e aduna sabu Geno ina ɗowa ɗum’en e laawol haqqilantaagu. So a woni e nokku ɗo kaɗeteɗaa miijanaade hoore maa walla naamnaade naamne, anndu ɗum ummoraaki to Geno. Omo yiɗi naamnoɗen sabu goonga ina semmbolini haa waawa dartaade naamne. Kono Babilon jarbitto on e nder fenaande toŋngira on nder ɗeen callalle salaare yiilaade ganndal.

Tawi haɗa jiiɓii haa no feewi haa haɗa miijii ko e nder Babilon ngonɗaa, yaltu! Ar e laawol Geno haqqilantaagu ngol. Miijono hoore maa tee naamno naamne lugge. A mimsataa. 

Mbela haɗa yiɗi ɓeydude ganndal ko fayti e Peeɲɗi Yeesu Almasiihu? Mbeɗa min ɲaagi maa yo a jokkondir e amen e ko winndaa ko caggal ooɗoo kaayit.