Kulol alaa ɲande Ɲaawoore

Waɗi ɲalawma gooto, njaltumi suudu am otel ngam yahde e kawrital paayodinngal. Nde wonnoo mi ummanooki law, ndoknumi mobel am ko yaawi—haa ɓurtin mi ko yamiraa ko. Nde njah mi haa ɓadiimi nokku mo ndoganatnoomi o tan, polis darni mi wi’i ko maa mi yaha to ɲaawirde maɓɓe to! Ɓernde am metti heen no feewi tee alaa ko mbaawnoomi heen sabu mbeɗa anndunoo mi tooɲii.

Caggal nde polis winndani mi kaayit kuugal, nawaami to ɲaawirde sara ɗoon ngam ɲaaweede. Kawrumi toon e sehil am gooto kakkitoowo liggotooɗo e ɲaawirde he. O haawaa nde o yi’i mi toon. Nde ciimtanmi mo no geɗe ngoori, o wi’i, “Woto hul. Maa mi toppito geɗe maa.” Mbeltiimi haa no feewi. Sehil am wonata kakkitoowo am!

Sabaabu nde sehil am kakkitoowo mi o, ɲaawoowo o fawi mi kuugal leefɗungal. Njaltumi ɲaawirde nde mbeɗa yetta Geno.

Tawi ko goonga, ina hulɓinii daraade yeeso ɲaawoowo adunayaŋkeejo. Kono ɗuum ko hay huunde wonaani so a fonndii ɗum e daraade yeeso Geno e oon Ɲalawma Darnga mooltanaaɗo o. So tawii oon ɲalawma ko jaŋngo, mbela haɗa hoolii maa e daɗnde?

Heblanaade Ɲalawma Darnga

Won e yimɓe mbaɗi ɲalawma darnga o ko bolle puuyɗe. Ɓe njarat saŋngara, ɓe cimmoo, ɓe mbeddoo ceede, ɓe njaha to nokkuuji kaantoriɗɗi ngam fijirde, ɓe njeeɓa ko haanaani yeeɓeede. Ina waawi tawa nih hoɓe nganndi ɗeen geɗe ina mbinndaa e deftere laakara he, kono gaɲo o (woni Seytaani) ina toŋngi ɗum’en e welamma aduna. Ɓe ngondaaka.

Yimɓe woɓɓe kollira kulol ɓurtungol. Hay waktu njuulu gooto daɗataa ɗum’en. Hakkillaaji maɓɓe ngoni tan ko e leepte yimɓe leeptetee ɗe e jenaale walla e safaara jahannama haa ɓe njejjiti yiɗde e moƴƴere Geno.

Kono hono no njogoriimi kakkitoowo to ɲaawirde to, Geno rokkii en kakkitoowo balloowo en ɲande ɲalawma darnga. A wonataa aan tan!

Holoon woni Kakkitoowo men?

Miijo fayde e kakkitoowo wonaa miijo heso. Hitaande fof, ujunnaaji ujunnaaji hajjooɓe ina mbaɗoya njillu to sanamunuuji mum’en e Afrik baŋŋe rewo, leyɗeele Aarabeeɓe, e Asi. Heewɓe ina njuuroo jenaale yimɓe tedduɓe, cikka ɓeen maa kakkit ɗum’en ɲande darnga.

Ɓeen yimɓe tedduɓe ina kaani teddineede, kono juulande ɗum’en walla ɲaagaade ɗum’en yoo kakkit en ɲande darnga ina harmi. Ko ɓe maayɓe tee ɓe mbaawaa waɗande ma hay huunde. Hay annabaaɓe ɓe nana e jenaale mum’en, ina padi Ɲalawma Ummital.

Hay so tawii ɲaagaade maayɓe yo kakkit en ina harmi, daɲde kakkitoowo ko huunde moƴƴere. Kono hol mo Geno jaɓanta kakkitgol mum? Oon foti wonde ko

1. Guurɗo (sabu maayɓe mbaawaa hakkitde en).

2. Mo alaa bakkaat (sabu mo sariya fawi kuugal waawaa hakkitde woɓɓe).

Holoon waawi timminde ndii ɗoo mbaadi? Alaa fof goɗɗo so wonaa giɗo men Yeesu Almasiihu, ganndiraaɗo Iisaa Almasiihu, guurɗo gonɗo dow asamaan, ceniiɗo o.

Durnu miijo e ɗum ɗo—mbela won goɗɗo baawɗo wiyde kaɲum meeɗaa bakkodin? Aadama ɲaamiino ɓiɓɓe lekki ki o haɗanoo ki; Nuuhu yariino haa manndili; Ibraahiima feniino; Muusaa wariino hoore; Daawuuda heɓtiino debbo janano. Alaa fof annabi mo meeɗaa bakkodin walla mo meeɗaa ɲaago yaafuya bakkatuuji mum.

Kono Yeesu Almasiihu meeɗaa bakkodin. Kaŋko e hoore makko o wi’i, “Nelɗo mi o ina wondi e am...sabu mbaɗatmi tan ko ko weli mo ko” (ɗum ittaa ko to Linjiila, Yuhanna 8:29).

Huccande Ɲalawma Darnga wondude e Deeƴre

Yeesu Almasiihu o ina wuuri dow asamaan tee o meeɗaa bakkodin. Homo yiɗi hakkitde en, miin e maa. Tee o artat ɓooyataa.

So tawii noon o artat laawol ɗiɗaɓol, ɗuum firti ko Yeesu Almasiihu woni nulaaɗo cakkatiiɗo o. Eey, o yawtii wonde nulaaɗo tan—kaŋko woni Kakkitoowo men, Laamɗo men, e Deeƴre men ɲande Ɲalawma Ɲaawoore. O wi’i men, “E goonga tigirigi...kala ɗooftiiɗo koŋngol am meeɗataa yiide maayde” (Linjiila, Yuhanna 8:51).

Yeesu maayaani; homo wuuri! Tee homo tafa dental yimɓe makko e aduna he ɗoo jooni. Heen sahaaji o eewnoto yimɓe yoo ngar e makko o rewna ɗum e koyɗi ɗo ɓe njiyata mo e comci daneeji tal, walla so en ɲaagiima e innde makko o waɗana en ko ɲaagiɗen ko o rewna ɗum e kaawisaaji.

Mbela haɗa yiɗi heɓde deeƴre ɲande Ɲalawma Ɲaawoore? Gooŋɗin Yeesu Almasiihu. E ko taki heɗen pawa hoolaare men e yimɓe maayɓe, ɓe nganndaa ko heɓata ɗum’en ɲande Ɲalawma Ɲaawoore? Yeesu ina yenanaa jooɗorde mum dow asamaan. Hono no kakkitoowo am to ɲaawirde to, maa o hakkit en.

Hoɗon mbaawi haaweede no huunde hono ndeeɗoo wonirta goonga. Yeesu Almasiihu wi’i, “Kala ko ɲaagiɗaa e innde am, maa mi waɗ ɗum” (Linjiila, Yuhanna 14:14). Ƴeewtindoɗee ko moƴƴi ƴeewon so tawii ko kaalanatmi on ko ko goonga. So tawii Yeesu ina semmbolini haa waawa feewnande en geɗe men e aduna hannde o, heɗen poti waawde hoolaade mo o wona kakkitoowo men. Ɲaago Geno e dow innde Yeesu tawa ko e ɓernde maa fof ƴeewaa ko kewata. Haɗa waawi ɲaagaade:

Hey Joomiraaɗo, mbeɗa yiɗi anndude mbela Yeesu woni mo cuɓiɗaa wona kakkitoowo o ɲande ɲaawoore. Tawi ko goonga, mbeɗa ɲaagi maa yo a jaabo ɲaagungal am e (winndu haaju maaɗa o ɗooyete). Mbeɗa ɲaagimaa ɗumɗoo e dow innde Yeesu Almasiihu. Aamiin.

So tawii haɗa yiɗi anndude hol no Yeesu Almasiihu rewirtee, jokkondir e amen e toŋngoode winndaande caggal oo kaayit.